The Prodigy Invaders Must Die Tour @ Jaahalli helsinki 12.11.2009

Aika sanattomaksi vetää vanhan reivaajan kun muistelee kokemaansa keikkaa. Olin kuullut kiertueen aikaisemmista etapeista että jätkät ovat vedossa. Kyllä ne sen todisti. Olen elänyt aivan fantastisen kaksi viikkoa musiikillisesti koko 15 vuotisen biletyksen aikana.

Alunperin mietin että lähden ihan pelkästään nauttimaan musiikista ja näkemästäni. Kun löysin tieni ulos jäähallista tajusin että mitkä fiilikset tuolla päässä jyllää että ne on pakko jakaa taidän kanssanne.

Tämä on toinen kerta kun olen prodigyn keikalla. Viimeksi koettu vuonna 2005. Jos tätä ja 2005 vetoa vertailee niin kyllä tämä juuri koettu keikka voittaa kamppailun parhaasta prodigy keikasta. Se ero on myös että viimeksi olin istumapaikoilla ja totesin silloin että se on vähän niinkuin no no… Tosi fani on lattialla. Hidas hämäläinen siis allekirjoittanut sai hankittua lipun toisessa myynti aallossa permannolle. Siis ainoa oikea paikka…

Tunnelma lattialla oli kyllä niin kova että ei tarvinnut katua valntaansa permanto vs. Katsomo. Lämppäri bändi Enter Shikari oli positiivinen yllätys. Odotin jotain vielä pahempaa kuin mitä heittivät. Hetkittäin ihan siedettävää soundia ja muutama pikku hetki oli sitten ohisektoriin. Mutta kyllä tähän kohtaan kelpasi lämppäämään. Yllätyin itsekin kyllä tuosta. Tässä bändien välissä meidä viihdytti dj soitollaan sen aikaa kun järjestivät lavaa uuteen uskoon.

Koitti aika prodigyn. Biisit ja tapahtumat eivät välttämättä ole kohdallaan koska olin niin täpinöissäni koko ajan että muistikuvat eivät ole niin teräviä. Aloitus biisi uudelta levyltä, world’s on fire… Omasta mielestäni tuli tasaisen hyvin koko tuotannosta biisejä setissä. Hyvässä suhteessa uudet ja vanhat.

Muutamia biisejä joita muistelen soineen. Voodoo people, omen, warriors dance, smack my bitch up, diesel power, narayan, poison, take me to hospital… Unohtamatta out of sapce raitaa. Kovia lekoja kaikki. Joku biisi setissä oli jota en ole mielestäni kuullut missään aikaisemmin, tulevaa tuotantoa kenties? Svengasi kuin hirvi. Ihan samaa soundia kuin on invaders must die kiekolla on.

Mikä yhteensattuma… Puhuttiin siinä loppuvaiheissa settiä tutun kanssa biisin välissä että mitä haluaisi kuulla vielä. Kaveri kertoi että take me to hospital olisi kiva, itse heitin ilmoille edellisen keikan lopetusbiisin ilmoille, out of space. Kuin kohtalon ivaa biisit oli seuraavat kaksi joita setissä tuli.

Niin kuin minut tunnetaan hyvin siitä että olen bileissä aina yhtä hymyä ja nostan polvea bileissä ainakin pienen hetken kuvaamisen lomassa… Siis not… Tämmöistä ei ole kyllä tapahtunut. Joutuu tunnustamaan, mulla oli koko setin ajan semmoinen kestohymy päällä että huomenna on paikat puutuneet kun ei moisia lihaksia ole tarvinnut liikoja käyttää.

Toinen tunnustus. Pelotti ihan itseäkin tilanne kun ei malttanut, anteeksi, ei pystynyt enää olemaan paikallaan. Niin, minut paremmin tuntevat istukaa alas ja tukevasti. Väitän että se oli enää hiuskarvan varassa ettei polvi noussut musiikin tahtiin. Todella pelottavaa!!

Oli siistin näköistä kun smack my bitch up biisin aikana lattialla oleva yleisö kyykytettiin alas. Oli hetkellisesti erittäin hyvä näkyvyys lavalle. Sitten tietyssä kohtaa biisiä porukka nostateettin ylös. Oli todella siistiä kuinka bändi otti yleisön mukaan ja miten yleisö vastaaviasti oli mukana. Todella monessa biisissä pyytämättäkin porukka lauloi mukana, hetkittäin kädet ilmassa ja taputtaen.

Joissakin biiseissä pyydettiin että laulakaa mukana. Poison muistaakseni oli biisi jonka aikana kehoitettiin kaikkia hyppimään, porukkahan hyppi. Loppuvaiheilla pyydettiin nostamaan käsiä ylös. Oli siistin näköistä kun istumassa ollut porukka heilui kädet pystyssä.

Valo arsenaali oli varsin messevä sanoisin. Kiva “valo seinä”. Se, miten sitä käytettiin niin saa valojen ohjaaja täydet pisteet. Monessa biisissä tuli jopa laulettua mukana, käsi nousi ilmaan, kaikennäköisiä sanoisin itsekin, hyvinkin epänormaalia käytöstä itseltäni. Menetin itsehillinnän ihan täysin. Mulla jäi järki helsinkiin.

Tässä voi vaan todeta että musiikki on parasta livenä paikan päällä kuultuna. Koko prodigyn tuotanto on kovaa tavaraa mutta tule sitten kokemaan biisejä livenä niin voin sanoa että lähti järki… Biisit on 100 kertaa kovempia livenä. En tiedä kuinka kauan tuo kestohymy tulee pysymään yllä. Tämä ehdottomasti on jo lähes samalla viivalla underwordin 2006 klubi keikan kanssa. Tuo underworld keikka on parasta mitä on bilehistorian aikana kokenut. Tämä keikka jakaa kyllä tuon parhaan kokemuksen tittelin.

Ennakkoon tänne oli tiedossa paljon tuttuja mutta iso alue niin eipä sitä nähnyt kuin muutamia tuttuja. Tänä iltana oli musiikki pää-asia. Oli meidän porukassa yksi prodigy neitsytkin. Ja propsit yhdelle kaverille että tuli keppien kanssa paikalle. Toista kertaa keppien kanssa prodigyä fiilistelemässä. Todettiin että kaverin on parempi ensi kerralla ostaa liput katsomosta. Ihan varuilta vaan.

Asia mikä olisi kruunannut reissun ja ampunut kokemuksen toiseen ulottovuuteen niin kun olisi saanut nimmarit bändin ekaan täyspitkään kansilehteen. Olen fanittanut bändiä vuodesta 1992. Kun ekan täyspitkän sain käsiini niin asia oli täysin selvää. Tosin tätä tapahtumaa ennen näin televisiosta mtv musakanavalta charly ja everybody in the place videiota. Ei käy unohtaminen out of space videon kohdalla. Kameraa en ottanut mukaan olisi pitänyt ottaa pokkari messiin ja kokemuksesta voin kertoa että sillä kuvaaminen on ihan täyttä tuskaa.

Olin kokoajan siinä miksauspöydän lähellä ja näin mitä dB lukemia siihen kohtaan kohdistui. Totta puhuen ehkä en halua edes tietää paljon mittari olisi näyttänyt siinä eturivin tietämillä. Väitän että paljon. Mutta uskon että ketkä siinä eturivissä olivat niin nauttivat siitä silti vaikka saattoi korvat tinnittää keikan jälkeen. Nyt oli siinä rajoilla että -15dB elacinista olisi loppunut vaimennus kesken. Ensimmäistä kertaa.

Massiivinen oli kyllä äänentoisto. Bassot tunsi vielä kaukana kropassaan. Mutta niin se tämän luokan tapahtumissa pitääkin olla. Meillä oli pientä epäonnista tapahtumaa ennen lähtöä joten oltiin varsin myöhään vasta paikalla. Toki lämppärin aikana jo että mitään ei jäänyt prodigysta pois. Saa nähdä kuinka kauan kestää tämä olotila joka nyt on. Tuntuu kuin olisin jossain ihan toisessa maailmassa. Niin paljon tämä keikka aiheutti mulle positiivisia elämyksiä.

Jos joku näkee minun näköisen tyypin hymyssä suin liikkumassa jossain päin ihan lähipäivinä niin toden totta, se olen minä… Toisen kerran prodigyn kokeneena voin sanoa että jätkät ovat kyllä vedossa. Niinkuin alussa heittivät että edellisestä vierailusta helsingissä on liian kauan. Varmaan joka paikassa sama juttu. En voi kyllin kiittää tämän mahdolliseksi tehnyttä tahoa. Teitte ainakin omalla mittapuulla erittäin kovan kulttuuri teon.

Ihan viimeisten biisien aikana yksi naisihminen tunnisti minut ja kertoi nähneensä minut telakalla lahdessa kuvaamassa. Pyysi ottamaan kuvan mutta näytin että kameraa ei ole mukana ja kerroin vähän taustaa miksi näin. Valot sytytettiin, tässä kohtaa soi hiljaa taustalla stand up biisi…

Yksi seurueesta yhdessä vaiheessa keikkaa heitti että nyt menee järki. Tuo kokemus oli jotain elämää suurempaa. Prodigy on aina prodigy. Vanha tykkäsi kovasti näkemästään.
Prodigy räjäytti kyllä pankin ihan täysin. Hiljaiseksi vetää tommoinen kokeneemmankin reivaajan. Aivan tolkuttoman kova setti oli. Empijöille voin sanoa että seuraavan kerran älkää miettikö vaan ostakaa lippunne heti. Se on sen arvoista, suosittelen…

Lahti pilaa tunnelman

Rave forever – since 1994

kamera ei ollut tiukasta kuvaus politiikasta johtuen mukana.


Lisää aiheeseen liittyvää:

  1. The Prodigy – How To Steal A Jet Fighter Tour @ Helsingin Jäähalli helsinki 26.05.2012
  2. Fury – Cyberclub @ Helsinki Club helsinki 07.02.2009
  3. Underground Clinic @ Playground helsinki 09.04.2009
  4. Fury 5th Birthday @ Helsinki Club helsinki 04.09.2009
  5. The Prodigy – The Day Is My Enemy Kiertue @ Jäähalli Helsinki 03.11.2015